‘My Way’: Usherin perustava albumi, 25 vuotta myöhemmin

Ennen kuin teini-ikäinen R&B-viihdyttäjä vakiinnutti asemaansa 90-luvun lopulla, Usher oli ensin äitinsä, Jonetta Pattonin, hoidettavana, joka näki vision ensimmäisestä pojastaan korkeaprofiilisena artistina. Syntynyt Dallasissa ja asuttuaan hetkisen Chattanooga, Tennesseessä, Usher tuotiin Atlantan, jotta hän voisi liittyä paikalliseen NuBeginning-nimiseen lapsiryhmään. Pian sen jälkeen Patton ei nähnyt kvintetin nousevan, vaan veti poikansa ryhmästä ja laittoi hänet alueellisiin kyky-esiintymisiin, kunnes A.J. Alexander, entinen bodyguard 80-luvun R&B-epäkonformisti Bobby Brownilta, huomasi hänet. Huhut 13-vuotiaasta Usherista saavuttivat LaFace-yhtiön perustajan L.A. Reidin kokoushuoneen, joka allekirjoitti tulevan lapsitatun heti, kun tämä lauloi Boyz II Menin "End of the Road" -kappaleen koe-esiintymisessä.

Pattonista tuli Usherin kokopäiväinen manageri, kun Reid sai nuorelle laulajalle paikan vuoden 1993 Tupac Shakurin ja Janet Jacksonin tähdittämästä elokuvasta Poetic Justice. Usherin ensimmäinen sinkku "Call Me a Mack" saavutti vaatimattoman menestyksen, mikä loi dilemman Reidille, joka huomasi myös, että Usherin äänet muuttuivat murrosiän vuoksi. Epävarmana siitä, pitäisikö hänen uusi sopimuksensa pudottaa levytyslistalta, Reid kääntyi Bad Boy Records -yhtiön perustajan Sean Combsin puoleen — silloin tunnettu nimellä Puff Daddy. Usher lensi New Yorkiin osallistumaan Combsin Flavor Campiin, jossa hän altistui hip-hopin ylöspäin, fanien ja ympäri vuorokauden kestäville äänityssessioille, ja hankki kokemusta musiikkialan uutena tulokkaan. Teini-ikäinen Usher omaksui Combsin opetukset kaupunkiviihteestä, mutta hänen nimikkolevynsä debyytti jumittui Billboard 200:aan. Levyllä oli uuden jack swing -vetovoimaa huolimatta siitä, että alagenre oli saavuttamassa loppuaan vuonna 1994, mikä asetti Usherin tienhaaralle.

Huolissaan poikansa tulevaisuudesta musiikkibisnesssä, Patton palautti Usherin Atlantaan, missä tämä osallistui yhä enemmän paikallisiin kyky-esiintymisiin ja valmistui lukiosta, tehden vaikutuksen Reidiin, joka samanaikaisesti seurasi Atlantan tuottajan ja So So Def Recordings -yhtiön perustajan Jermaine Duprin nousua. Dupri oli taitava nuorten artistien kanssa yhteistyön tekemisessä 90-luvulla, kuten R&B-tyttökvintetti Xscape ja rap-duo Kris Kross, ja Reid kuvitteli Usherin Duprin seuraavaksi intohimoprojektiksi. Reidin vaisto osoittautui oikeaksi — Usher ja Dupri aloittivat artistien kehittämisen ja kehittivät sitä, mistä tulisi Usherin ensimmäinen klassikkoalbumi.

My Way alkaa Usherin ”You Make Me Wanna…” uudelleen esittelyllä, jossa teini-ikäinen sydäntenmurskaaja esittelee äänensä kypsyyttä yhdessä Duprin keskitempoisen tuotannon ja Manuel Sealin eufonisen akustisen kitaran kanssa. Kappaleen värikkäässä visuaalissa Usher on suurisilmäinen ja lihaksikas, esittäen klooneja itsestään samalla kun hän laulaa poissaolevalle platoniselle naisystävälleen halustaan jättää tyttöystävänsä hänen vuoksi. Kappale oli ennen ”Confessionsia”, melkein vuosikymmen ennen Usherin mahtavaa 2004-kappaletta, ja ”You Make Me Wanna…” -kappaleen pieni melodramaattisuus nosti sinkun sijalle No. 2 Billboard 200:sta kuukautta ennen My Way -levyn julkaisua.

Koko albumin ajan Usher pyörittelee alkavaa playboy-statustaan vanhempien R&B-kollegoiden kasvojen edessä, jopa liittämällä häpeällisen naiserotyypin Lil’ Kimin bossa nova -tyyppisin kertaukseeensa ”Just Like Me”. Samalla kun Kim sisällyttää omaa 1996 Hard Core -kappalettaan ”Big Momma Thang”, Usher viittaa itsestään nauttimiseen ja olevan ”freak”, lisäten osaan 90-luvun R&B-teiniartistien kiistanalaiseen trendiin, jotka sisälsivät seksuaalista sisältöä sanoituksissaan. Kun My Way jatkui, suuri osa kappaleista viittasi seksiin, tehden albumista haluttavan hormonaalisille teini-ikäisille 90-luvulla.

Vuonna 1997 Usherin todellinen läpimurto sinkku tekisi hänen nimensä unohtumattomaksi ja olisi hänen seksikkäin vielä. Usherin, Duprin, Sealin ja tulevan Jagged Edge -jäsenen Brian Caseyn yhdessä kirjoittama ”Nice & Slow” tihkui seksuaalisuutta hitaita tempoa, Usherin hengästynyttä ääntä ja kiirettä tehdä “rakkautta, kunnes aurinko nousee”. Pariisiin teemattu musiikkivideo oli yhtä kuuma, kun Usher ajeli Ranskan pääkaupungissa tuolloin tuntemattoman mallin ja sosiaalisenite Kimora Lee Simmonsin kanssa, ennen kuin heidät piiritti underground-mafias. Elokuvallisen otteen ansiosta, joka poikkesi Usherin aiemmista musiikkivideoista, ”Nice & Slow” valloitti Billboard 200:n, ollen laulajan ensimmäinen No. 1 hitti.

Albumin nimikkokappaleella oli oma hetkensä, se oli täydellistä nostalgiaa. ”My Way” oli hajanaista tuotantoa, jossa Usher paisutteli egoaan, ja mukana oli hänen toinen rapkatkaisunsa albumilla. Yhdessä ”A Clockwork Orange” -tyylisessä musiikkivideossa Usher kohtaa laulaja, malli ja tulevan Transformers ja Fast & Furious -sarjan tähden Tyrese Gibsonin naisen vuoksi, voittaen tämän sydämet lopulta tanssiryhmän taistelun jälkeen.

Fandom nuoren sooloartistin ympärillä kasvoi Usherin My Way valtakauden aikana. Hänelle liittyi myös teini-ikäinen Monica 90-luvun versiolla 1983 Midnight Starin klassikosta ”Slow Jam”. Kappaleessa ”Come Back” — albumin huipputavoitteena, joka ei koskaan tullut sinkuksi — Usher rukoilee entisen tyttöystävänsä paluuta, kun taas Dupri tanssii syvällä leikkauksessa, kutsuen itseään ”lil’ Liberaceksi”. Usher syventyi Jodeci-alueelle ”I Will” -kappaleessa, jossa vokooderiharmonisaatiota somistelee raitaa. Kunnioittaen LaFace-yhtiön perustajaa Babyfacea, Usher esitteli omaa versiota vuoden 1990 kappaleesta ”Whip Appeal” kappaleessa ”Bedtime”, palaten lapsuuteensa kirkko-kuoron taustastaan saaden melismaattista loppupäätä kappaleen lopussa. Usher jatkoi kaavaa olla kaipaa rakastettu, etsiessään platonista kiinnostusta kappaleessa ”One Day You’ll Be Mine”, joka käyttää The Isley Brothersin 1977 balladia ”Footsteps in the Dark”.

Vuonna 1998 Usher kertoi haastattelussa MTV Newsille, että hänen toisen albumin saattaisi hänet loisteeseen — ja aloitti R&B:n ”paluun” — mainiten Donny Hathawayn, Hall & Oatesin, Frankie Beverlyn & Mazen, Marvin Gayen ja Teddy Pendergrassin vaikuttajikseen.

“Mies, ennen kuin rakastin musiikkia, todella,” Usher sanoi. “Istuin sen radion vieressä ja vain kuuntelin. Vain kuuntelin, kuuntelin, kuuntelin. Lopulta, sain mahdollisuuden tehdä sen omalla tavallani.”

Musiikillisesti estottomasti, Usher sai toisen mahdollisuuden My Way -albumilla, todistaen, että hänellä oli kestävyys huolimatta debyyttialbuminsa virheistä. Usherin superstardom seurasi 90-luvun lopulla, kun laulaja-muusikosta tuli viihteen moniottelija esiintymällä Brandy-vetoisessa komediasarjassa Moesha ja teini-elokuvissa The Faculty, She’s All That ja Light It Up. Lähes vuosikymmenen eristyksessä hänen merkkialbumistaan vuodesta 2004 Confessions, My Way muovasi Usherin nousua, ja pitkän aikavälin faneille edelleen ylistäen häntä arvostetulla ”King of R&B” -tittelillä. Lähellä 30 vuotta urastaan — ja juhlistaen toista albumiaan Las Vegasin residenssillä — Usher on edelleen R&B-voimamies, jonka My Way on hänen valtansa perusta.