Genreä rikkova, aikaansa edellä oleva Betty Padgett

Soulin musiikin historia tektonisena voimana musiikissa on suurelta osin kirjoitettu alueellisten voimakeskusten toimesta. Stax Memphissä, Motown Detroitissa (ja myöhemmin L.A.:ssa), Atlantic New Yorkissa (ja Alabamassa, sillä he omistivat käytännössä Muscle Shoalsin jonkin aikaa). Mutta jokaista levy-yhtiötä, joka lopulta työntyi levyhyllyille ympäri Amerikkaa, kohti oli kymmeniä ja kymmeniä erikoislevymerkkien julkaisemaa kymmeniä ja kymmeniä albumeita, jotka olivat olemassa ja sitten liukuivat ajan eetteriin. Miami-lähtöinen levy-yhtiö -- Alwa -- julkaisi vuonna 1975 albumin 21-vuotiaalta naiselta, joka asui kaupungissa ja äänitti kaikki kappaleensa yhdellä yöllä lainatussa studiossa. Tuloksena ollut albumi ei tehnyt suurta vaikutusta -- lukuun ottamatta pientä alueellista hittiä ja mainontapaikkaa -- ennen kuin se "löydettiin uudelleen" L.A.:n levykaupasta DJ:n toimesta ja julkaistiin uudelleen vuonna 2009. Se albumi oli Betty Padgett.

Betty Padgett syntyi New Jerseyssä, mutta hänen perheensä muutti Miamiin 60-luvun lopussa. 70-luvun alussa hän oli johtava lauluissa ryhmässä nimeltä Betty and the Q's, ja lopulta liittyi Joey Gilmoreen ja T.C.B.:hen, joka sai avauskeikkoja 70-luvun soulin ja funk-ryhmien keskuudessa, kuten Impressions ja KC and the Sunshine Band, kiertäessä Miamiin.

Kun Padgett oli 21-vuotias, hänet pyydettiin äänittämään sessiot, jotka muodostivat hänen debyyttialbuminsa, Betty Padgett. Yhdellä yöllä ja usein yhdellä lauluottamalla äänitetty albumi ei koskaan noussut listoille, eikä sitä juuri kuultu Floridan ulkopuolella. Sen ainoat puolihitit, “Sugar Daddy Pt. 1 & 2”, olivat kuulemma mukana Pepsi-mainoksessa 70-luvulla, vaikka sitä on mahdotonta vahvistaa, sillä YouTubessa ei ole valtavasti alueellisia Pepsi-mainoksia. Padgett äänitti vuosien varrella muutaman muun albumin, mutta mikään ei saavuttanut edes Betty Padgett:n vaikutusta.

Kuunneltaessa albumia vuonna 2017, on vaikeaa olla ajattelematta, että yksi syy siihen, miksi albumista ei koskaan tullut hittiä, joka se olisi voinut olla, johtuu siitä, että se kattaa monia tyylejä, joista osa ennen kaupallista läpimurtoa. Edellä mainitut “Sugar Daddy” -kappaleet ovat diskoa ennen kuin disco nousi huipulle, kaikki rullaluistelurytmit ja sokerimakeat kertosäkeet. Se on suorastaan hauska kappale, joka esittelee nokkelaa huumoria. Hän muuttaa Frankie Vallin “My Eyes Adored You” reggae-jamiksi, ja “Gypsy of Love” kulkee latina-rytmeillä stratosfääriin. “Rocking Chair” ja “Tonight Is The Night” ovat saarten rytmiä valmiina mihin tahansa ranta-soittolistalle. Se, että nämä kappaleet ovat perinteisten soul-balladien, kuten “Love Me Forever” ja “It Would Be A Shame”, rinnalla on lähes radikaalia. Tässä ei ole mitään yhdistävää tyyliä; sekä sen vahvuus että heikkous.

Betty Padgett pysyi tuntemattomana vuoteen 2009, kun DJ Sureshot löysi albumin alennuskorista L.A.:n levykaupassa. Hän meni kotiin, kuunteli sitä eikä voinut uskoa, että albumi, joka oli niin vapaasti eri genrejä yhdistävä ja niin mielenkiintoinen kuin Betty Padgett, olisi voinut olla niin tuntematon. Levy-yhtiö Love N Haight julkaisi sen uudelleen, ja se on jälleen saatavilla meidän painoksessamme. Se on albumi, joka toimii todisteena siitä, että aina on tuntematonta musiikkia löydettävänä; että jokainen reissu levykauppaan voi tuoda esiin mahtavan albumin, josta et ole koskaan kuullut.