Kuule, tässä on juttu. Tarvitset elämääsi ihmisiä, jotka osaavat kertoa vitun hyvän tarinan. Tarkoitankin oikeasti kertomista, niin että se saa sinut nauramaan, nyökyttämään ja kaatamaan toisen lasin mitä ikinä se onkaan, mikä tekee siitä niin hauskaa, kun mietit sitä. Joten se murtuu sydämeesi ei palasiksi, vaan auki. Ihmiset, jotka muistuttavat sinua siitä, että se, mikä tekee kaikesta okei, ei ole tietyn päätelmän saavuttaminen, vaan neulepaita-tyylinen hyväksyntä, että tarinamme jatkuvat ja jatkuvat sivulla, kunnes eräänä päivänä ne päättyvät lauseen puoliväliin, tavalla tai toisella. Että tämä kaikki on aika absurdiakin, ja niin sen arvoista.
Courtney Barnett on yksi tällainen ihminen. Anonymous Club laittaa kätensä suusi päälle, riippumatta siitä, mitä olet tekemässä, kun se alkaa soimaan. Tulet nauramaan ääneen, kun hän avaa laulun Lance Jr. tunnustamalla 'Masturboisin kirjoittamillesi lauluillesi'. Tulet soittamaan tätä levyä yhä ja yhä uudelleen. Ei vain siksi, että se on tarttuva ja loistava, vaan siksi, että se on huippuluokan tarinankerrontaa. Se on sinä ja ystäväsi verannalla tarinoidenne kanssa.