Heavy metal, kuten useimmat musiikkityylit, ei ilmestynyt tyhjiöstä. Se kävi läpi pitkän kehitysvaiheen ennen kuin se nousi 80-luvulla kaupalliseksi voimaksi, jolla on selkeä tyyli ja vakiintuneet säännöt ja perinteet. Metallin aikaisimmat edustajat — vaikutteita saaneina bändeiltä kuten Blue Cheer, The Crazy World of Arthur Brown, Cream, The Who ja jopa The Beatles — olivat syvällä bluesissa, mutta soittivat sitä hitaammin, raskaammin ja kovemmin. He kokeilivat toisinaan outoja tahtilajeja, epäsointuja ja laajennettuja laulumuotoja, mutta heidän yhteinen nimittäjänsä oli kitarakeskeinen, riffipainotteinen, vääristynyt ja synkkä.
Jotkut 70-luvun metalliyhtyeet, kuten Black Sabbath, Kiss, Led Zeppelin ja Deep Purple, täyttivät areenoita, myivät miljoonia ja jopa saivat hittejä. Heille tarjottiin sopimuksia suurten levy-yhtiöiden kanssa ja he tekivät isoja rahoja. Mutta he eivät eläneet tyhjiössä, ja jokaisen pääesiintyjän kohdalla oli lukemattomia muita, jotka kiersivät avustavina esiintyjinä, soittivat klubeissa ja nauhoittivat minimaaliseen budjettiin. Nämä bändit kohtasivat usein hallinnollisia ongelmia, kamppailivat levy-yhtiöidensä kanssa ja useammin kuin ei heidän albuminsa päätyivät alennuslaareihin levyliikkeissä. Silti heillä oli faneja.
Ja ne fanit olivat uskollisia.
Osa näistä faneista päätyi itse metallisankareiksi – kuten Metallican, Iron Maidenin ja monien muiden jäsenet – mutta he eivät unohtaneet juuriaan. He mainitsevat suosikkinsa tuntemattomista proto-metal-artisteista haastatteluissa ensisijaisina vaikutteina, tekevät covereita heidän lauluistaan, kunnioittavat heitä esiintymislavoilla ja konserteissa ja ovat ylpeitä puolustamaan sitä, mitä useimmat pitävät tuntemattomana tai hämäränä bändinä.
Tässä koosteessa tarkastelemme 10 proto-metal-albumia, joista sinun tulisi tietää. Jotkut ovat tuntemattomia. Jotkut olivat tunnettuja, mutta unohdettuja. Jotkut ovat tulleet kulttiklassikoiksi ja ovat nyt suurempia kuin ne olivat julkaisuhetkellään.
Kaikki ne kuitenkaan ovat ehdottomasti kuunneltavia.
Tzvi Gluckin on freelance-kirjoittaja ja muusikko. Vuonna 1991 hän oli backstage Ritzissä NYC:ssä ja seisoi Bootsy Collinsin vieressä. Hänen elämänsä ei ole ollut enää sama. Hän asuu Bostonissa.